the saddest people smile the brightest

She was that kind of girl

Always smiling

Always helping others

She was the strong one

Or she just looked strong

She listened always everyone's problem

She tried to make other's feel happy

She couldn't watch from the side, if someone was sad

But she never told

She was inside broken

She wasn't strong

She just tried to make others feel loved

Because she didn't felt so

And it was horrible

There was only one bad thing in being strong

Everyone thought, she didn't need help

'cause she was strong

Nobody asked her, was she okay

or how its going.

And she was died inside

She was empty

Her smile didn't shine

She tried to hide her feelings

her sadness

But we all know

There is one point

When we just can't hide something

There is one point

When we just break

And one day

She broke

She broke inside

Into million pieces

And nobody cared

"Hey, she is strong, she will get over it!"

 But she didn't

Some pills

And her life ended

Please

Never, never ever expect, that who is smiling

He is okay

Because, the loneliest people are the kindest and

The saddest people smile the brightest.

4 am

Kyyneleet taas kerran silmäni sumentavat

Miksi itken uudestaan

Kello näyttää neljää aamuyöstä

Ja minä en vain pysty nukkua

Painajaiset kiertää huoneessa

Miksen itkua jo lopettaa voi

Ihmeellistä on miettiä

Miten jotkut nukkuu

Eikä edes tiedä, kuinka paljon heitä kaipaan

Eivät tiedä, miten paljon tarvitsisin heitä nyt

Kuitenkin toivon heille parasta

En elämän kulkuun vaikuttaa voi

Mutta aina voi pysyä vahvana

Ja sitä minä en ole

Painan pään tyynyyn

Uudestaan ja uudestaan...

Hirviö nimeltä pahuus

Miksi pelästyit minua

Kun kosketin olkapäätäsi

Mitä sinulle on tapahtunut

Ettet säikkymättä voi olla

Mikä muutti entisen sinäsi

Iloisen, nauravan sinäsi

Mikään ei enää kiinnosta

Kunhan saisin sut pelastettua

En edes tiedä, mikä sinua vainoaa

Mikä sinua niin pelottaa

Mutta hei, aina on toivoa

Ainakin niin minulle on kerrottu

Päästä mut sisääsi

Anna minun nähdä sielusi

Jokin meidän väliin tunkee

Onko se sinun pelkosi

Vai hirviö nimeltä pahuus

Mitä näet, mitä minä en?

Lehdet putoilee puista

On syksy, kuoleman aika

Lumi ottaa pian vallan maassa

Jäljelle jää puiden luurangot

Älä pelkää, minä tässä vain

Pysy vahvana, sillä tuo hirviö

On nimeltään kuolema...

kaikella rakkaudella~

Älä käännä katsettasi pois, älä pelästy, mä tiedän, et sun on paha olla, mutta elämä ei voi aina kultaa, ja näin, miten itkit, kun luulit, ettei kukaan näe, ja näin, miten hymysi feikkasit, vaikka sattui sisältä, katsot poispäin, et halua ystäviä, sanot, ystävätkin vain pettävät, mitä sinun piti kokea, että ajattelet näin, mitä joku sinulle teki, ettet pysty enää hymyilemään ilman näkymättömiä kyyneleitä, haluaisin kuunnella, miltä sinusta tuntuu, mutta aina kun kysyn sulta, sun katse tummaksi muuttuu, mitä sinun menneisyydessä sua kaivertaa, mikä saa sinut aina vaikenemaan, anna minun tehdä susta edes pienen hetken onnellisen, anna minun edes yrittää, mikset mulle mahdollisuutta suo, luulis, että vihaat mua, mutta minä tiedän, tiedän hyvin, että yrität työntää mut sun luotas pois, koska olet jo luottanut liikaa, vielä mä yritän, yritän saada sinut nauramaan, oisit edes hetken onnellinen ja synkistä ajatuksista vapaa, en mä sille mitään voi, etten vaan joskus osaa, etten yritä joskus tarpeeksi kovaa, haluan sinun voivan paremmin, haluan että tiedät, sinä kelpaat kyllä kaikille, olet sopiva, juuri sopiva, älä välitä, jos jotkut ei kestä sun iloa, piristy, rakas, on täällä vielä toivoa,vaikket sitä huomaisi, olen vierelläsi, enkä anna sinun jäädä varjoihin, en anna pahalle mahdollisuutta tehdä susta surullisen, vaikken aina tiedä, mitä sanoa, halaus kertoo kaiken mun puolesta, toivon sinun tietävän, että rakastan sinua...

Hei kulta~

Katsot minua surullisin silmin, mutta en voi auttaa

Tämä kaikki, suru ja itku loppuu aikanaan

Rakas lapsi, sä olet kuin pahaan maailmaan eksynyt enkeli

Sä olet viaton, niin erilainen, kuin muut

Miten olet tänne joutunut, 

Miten et huomaa, kuinka tämä maailma satuttaa

Olet liian puhdas, muut sinua vain likaavat

Ihmiset eivät siedä täydellisyytä

Kaikki hyvä pitää tuhota

Hei kulta, näen sinun kyyneleet

Ei sinun tarvitse hymyillä

Sinä kuulut taivaaseen, etkä maan päälle

Sinun siniset silmät ovat himmeät

Huomaatkos, miten tämä maailma toimii

Kuin sota loppumaton, taistelet edelleen

Taistelet edelleen, mutta silti annat kaikkien satuttaa

Älä itke, älä itke tänään

Olen vierelläsi, pidän sinusta kiinni, ettet putoa

Rakas lapsi, minä huomaan sinun surusi

Minä huomaan, kuinka kovaa yrität olla iloinen

Mutta ilo katoaa, ja jäljelle jää vain tyhjyys

Ja tyhjyys pelottaa sinua

Hei kulta, älä välitä, olen tässä näin

Katsot minua surullisin silmin, mutta en voi auttaa

Älä rakas itke~

Älä rakas itke
Kaikki paha loppuu aikanaan
 Ymmärrä nyt beibe
Ettei tätä maailmaa voi parantaa

Käännä nyt pääsi
Äläkä katso demoneita silmiin
Anna sun kätesi
Minä saatan sinut turvallisesti kotiin

Älä välitä
Kyllä kaikki aikanaan järjestyy
Yhdessä me ei pelätä
Toivo tunnellin päässä välkkyy

Pelon varjo~

Huoneessa pimeässä

Monta asiaa mielessä

Istun, silti eksyksissä

Milloin saan tietää

Mikä minua heikentää

Mikä minua ärsyttää

Istun vaan tuolissa

Veri kohisee korvissa

Hiljaista koko huoneessa

En ole yksin täällä

Pelko hiipii sisällä

Näen sen varjon syrjäsilmällä

Mikä tämän saa loppumaan

Taistelen itkua vastaan

Mutta itken jo taas uudestaan

Pelkoa ei enää ole, vain tyhjyyttä...

Hirtetty rakkaus

Nousen ylös tuolilta

Katson ikkunasta ulos

Mutta en näe muuta

Kuin vain pimeää

Mistä se johtuu

Minne katosi se tuttu

Vanha näkymä?

Minne ilo katosi elämästä?

Kävelen ulos

Kylmä nipistää nenänpäätä

Katson kättäni

Veritahra siellä on

Mitä olen tehnyt

Mistä tämä kaikki lähti

Miksi ilo

Katosi elämästä?

Surullinen tyttö

Puiston penkillä nyyhkyttää

Kukaan ei huomaa

Ei halua huomata

Minäkin vain

Katson pois

Yritän olla tuntematta häntä

Mutta silti niin läheinen hän oli

Miksi tämä kaikki tapahtui

Miksi annoin tämän tapahtua

Miksi en pitänyt huolta hänen

Puhtaasta sydämestä

Tapoin hänet sisältä

Riistin häneltä ilon

Ja niin samoin

Se minultakin katosi

Ehkä kaipaan häntä

Ehkä en

Käteni hänen ympärilleen

Silti haluan kiertää

Mutta

Nyt se on jo loppu

Me elämme molemmat 

omaa elämäämme

Silti hän itkee...

TOP 10 sad song ♫♪♫♫♪

Elikkäs tein listan omista surullisista biiseistä, jotka tällä hetkellä ovat suosikkejani. Uskoisin, et kuukauden päästä lista olisi ihan erilainen, mutta joo, tässäpä sitten nää on :3

1.Baby don't cut - B-mike 

2. Her last words - Courtney Parker

3. Beauty from pain - Superchick

4. Just a dream - Nelly

5. Here without you - 3 Doors Down

6. Dear Diary - MikelWJ

7. Pieces - Red

8. To Write Love On Her Arms - Helio

9. Never Alone - Barlow Girl

10. Invisible - Skylar Grey

Tässähän nämä sitten on, nauttikaa :33

"Sä olet..."

Miksi sanoit sen niin vakavasti?
Asiaa olisi keventäny,
Jos olisit hymyillyt
Edes hieman, surullisesti

Mutta näin,
En minä millään voi
En vain voi olla itkemättä
Lauseesi satutti syvältä

Leijun pohjaan
Pohjamutaan
Kiemurtelen totuudelta
Haluaisin päästä pois kaikesta pahasta

Katsoit minua syvälle silmiin
Sekin satutti
Olisit katsonut hieman ystävällisemmin
Tai katsonut minun ohi

En halunnut kuulla tuota lausetta
Juuri sinun huuliltasi
Mutta, se on jo mennyttä
Oikeastaan kaikki on mennyttä

Tuo lause, karmea
Minkä sanoit eilen illalla
Sai minut muuttumaan
Muuttumaan sellaiseksi, jollaisen ystävän olisit halunnut

"Sä olet liian erilainen minun ystäväkseni"

Silloin heräsin
Heräsin kamalimmasta painajaisesta
Se ei ollutkaan totta
Huokaisin helpotuksesta

Mutta, sen painajaisen jälkeen muutuit kovasti
En enää tunnistanut sua, olet tappanut oikean sinäsi...

Kuoleman niitty

Miksi maa liikkuu allani?

Miksi puut lähtivät kävelemään?

Musta puku miehellä päällä

Kasvoja ei vaan näy

Tumma metsä ja varjot

Katson suoraan kuolemaa

Pelottaa kyllä

Mutta pimeälle polulle astun

Ruumis riekaleina, silti elän

Sydän sirpaleina, silti se lyö

Käsi heilahtaa
Ja osuu omiin kasvoihini

Jalkaan sattuu

Kasvoja raapivat oksat
Sielu, kuin toisten neulatyyny
Verta valuu näkymättömänä

Rakkaat kaikki lähteneet ovat
Musta on taivas ja se salamoi
Salama iskee ja se sattuu
Se sattuu sydämeeni

Kivet liikkuu edessäni
Puut, kuin mustiin verhoutuneita kuolemia
Synkässä metsässä mielikuvitus laukkaa
Se laukkaa kuoleman niityillä

 

Totuus velvoittaa...

Pysähdy

Katso minuun

Ja vastaa

Rehellisesti

Mitä peliä 

Sä mun kans pelaat?

Karkuunko juokset, vai?

Voin minäkin lähteä...

Kylmä sää ja sataa

Ulos silti jään

En sisällekään tahdo

Koska sinä olet siellä

Mieluummin riehuva tuuli
Kuin sinun sielusi
Antaa sulle en mitään tahdo
En edes anteeksi

Loukkasinko sinut?
No anteeksi vain
Totuus on totuus
Kun kerran totuuden tiedät

Se velvoittaa
(†)
 

Jolta eniten odotin, nothing...

Pitkään ollut poissa

Ja saanut viestejä

Silti, jolta sitä eniten odotin

Siltä ei tullut mitään

Sydän vailla rakkautta

Se, mikä olisi pysynyt

Murskautui pois

Ulkokuori jäljellä

Suru vie mukanaan

Hukuttaa itseensä

Auttava käsi

Jota odotan

Sitä vaan ei näy

♥

Sano minulle...

On surullista ajatella, että me synnymme siihen, että kuolemme. Jotkut ajattelevat, että sitten on otettava ilo irti hetkestä.
  On turhaa koota maallista omaisuutta. On turhaa olla aina iloinen. Elämä, se on kuin erikoinen lintulaji, jonka voi huomata. Elämä on liian lyhyt vihata jotakuta aina.

  Katso taivaalle ja sano minulle totuus: näetkö pilvet? Näetkö, miten vapaina ne lentävät tuulen mukana? Haluaisitko sinäkin olla yhtä vapaa? Miksi kulkea aina suuren massan kanssa? Irtoa, löydä ja elä.

Rakkauskin on ohimenevää. Vain tosirakkaus pysyy ikuisesti tallella. Rakastuminen on väliaikainen tila, kunnes tulee joku toinen vahvempi tunne, kuten suru. Ja vaikket tätä uskois, se on totta

Mihin tämä sinut vie...

Kun ilta pimenee ja valot sammuu

Henget herää ja nousee

Älä niitä katso

Muuten sinäkin vangiksi jäät

Yövaatteet koskemattomat

Hiljainen huone

Minne menit?

Henkien orja

Varoitin turhaan

Lähtenyt olet niiden mukaan

Orjaksi muutuit

Ei enää kukaan sua näe

Näkymätön hiljainen

Varjo valkokasvoinen

Näen sinut, katso tänne

Huomaa minut, vaikka pimeää on

Kasvot ilman silmiä,

 Tyttö ilman mieltä,
Mihin tämä vie,
Mihin tämä sinut vie...

Kaivon pohjalla kylmää vettä

Pimeä kaivo

Putosin sinne

Kiivetä ylöspäin

En enää jaksa

Yrittänyt olen

Yrittänyt monesti

Aina takaisin lähtöpisteeseen

Vyötäröön asti kylmää vettä

Hytisen ja tärisen

Mutten apua enää huuda

Kukaan ei vastaisi

Eikä vastannutkaan

Juokse pois

Pimeän piru

Vaikka kylmä on

En tahdo sinun seuraas

Antaa sateen sataa

Antaa myrskytä

Ylhäällä kaikki

Tuhoutua saisi jo

Kuviteltu pelko

Voi toteutua

Mutta sinä siellä

Jatka vain eteenpäin

 †

Vahva puukin katkeaa

Tuuli puhaltaa,

Meri hurjana taistelee,

Taivu taivu ruoko,

Silloin et katkea

Puut, joilla vahva runko
Katkeavat helposti
Koska he eivät anna periksi
Ruoko taipuu tuulen suuntaan

Älä sinäkään taistele
Tuulta vastaan
Taivu sen mukaan
Niin et koskaan katkea

Turhaa on toisille
Vastaan kinata
Sä kuitenkin katkeat
Kuin yksinäinen puu

Anna vain virran
Viedä mukanaan
Älä enää välitä
Tuuli kyllä kuljettaa

Kylmä maailma

Ihmiset eivät huomaa asioita, jotka ovat lähellä. He haluavat kauempana olevia haaveita, tavaroita. Huolimattomat ihmiset. He katsovat kauas, mutteivät näe mitään. Kipua ylös, älä katso taaksesi. Minulla on kylmä tunne.
   En vai voi uskoa, että miehet ovat syntyneet sotaan. Miksi lapsien pitää kärsiä? Tappajia ei ole olemassa ollenkaan. Kaikki sisällä kärsii joskus. Kukaan ei kivulta säästy tässä maailmassa. Valun pois kädestäsi pakoa etsien, et minusta otetta koskaan tule saamaan. Olen tappava salama, olen  värikäs sateenkaari, olen jylhä vuori, olen hento kukkanen. Et ymmärtää kai tätä voi, et mua koskaan tosisasi ota. Naurat vakaville sanoilleni ja heilautat kättäsi. Hyvästiksi. Taas menet pois, mikset luonani pysy? Koska erilainen on aina paha? Tuntuu kylmältä. Tämä on painava taakka kantaa yksin. Ottaisit nyt edes vähän itsellesi, se voisi keventyä. Mutta ei, vain minun päälle kasautuu aina yhden lapion verran lisää hiekkaa. Olen yksin huoneessa, toisten kasaamat hiekat peittää suuni, enää silmät näkyvät. Olen hiljaa. En apua huuda, en sitä saisikaan. Sinivihreä väri silmistäni pois valuu kyynelten virran mukana, mustat, ilkeät silmät jää, ilo pois kadonnut hiekkojen sekaan, ei sitä enää etsiä voi. Huoneessa on kylmä.
  Palelen. Aurinko silti kesän lämpöä antaa. Minun on kylmä. Kietoudun omiiin haavoihini. Irti niistä en millään tahdo päästää, kovalla vaivalla ne muut hankkivat minulle. Edes joku muisto minulla olisi. Vanhat arpet täyttyvät vihasta, ne hehkuvat. Mua heikottaa. Oksettaa. Itkettää.

Minulla on edelleen kylmä...

Lumimyrskyn kylmä koura

Taivas tummuu ja pimenee

Tuuli ulvoo surullisesti

En osaa päättää

Minne menen

Juostako taloon sisään

Vai jäädä rauhaan yksin

Myrsky jättää minut rauhaan

Mutteivät ihmiset

Kyselevät paljon

Tahtovat tietää sinusta

Aivan kaiken

Näkymätön, jos oisin

Istun nyt

Lumikasan takana

Maailman laidalla

Piilossa muilta

Tuuli huitoo tukkaani

Lumi peittää vartaloni

Suljen silmät

Mustaa näen

Sitten en enää sitäkään.....

Lasi puolillaan

Tuntuu siltä, kun paine lisääntyisi ilmassa. Hyttysetkin karttavat minua. Mitä lajia tämä maa on? Kipua täällä ainakin riittää. Tuskan maailma, ei tosirakkautta kai edes ole. Kaikki kerran menehtyy, kukka kuivuu pois, vesi haihtuu.

  Kierros uudestaan, kuin pyörän rengas. Sama arkielämä uudestaan ja uudestaan, ei muutosta. Ei jännitystä, ei seikkailua.
  Vaatekappale, joka ei enää kelpaa, heitetään roskikseen tai kirpparille. Olen kirpparilla. Ottakaa, ostakaa! Käytettyjä vaatteita!- huudetaan. Olen käytetty vaatekappale, joka on heitetty pois. Kun ruostunut naula, joka on jätetty ulos.
  Minut leikataan kappaleiksi. Ne osat eivät minussa kelvanneet. Nyt ne ovat poissa. Olenko nyt uusi? Kaunis? Sopiva? Tarpeeksi hyvä?
   Olen, kuin puoliksi täytetty lasi. Vai puoliksi tyhjä? Puuttuuko minusta nyt jotain? Täytä toinen puoli omalla sielullasi. Ole ystäväni. Lasi olisi sitten täysi Vai olisiko? Kun lähdet, lasi ei ole edes puolillaan. Siitä puuttuu silloin jo osa. Veit sen mukanasi.....