Verta kaikkialla

Palaan taas animemaailmaani tässä välissä. Olen katsonut lyhyttä kevytanimesarjaa, nimeltä Pupa. Se on vähän sekava ja aika outokin, yksi jakso kestää vain 4 minuuttia ja jaksoja on vain 12 osaa. Se jo aluksikin on aika outoo. Mut sit se sarja.
  Jos joku rakastaa 1000 lirtaa verta, niin se pitää kattoo, mutta se pitää muistaa, ettei se ole mikään kokoperheen anime. Ei sellaisia edes taida ollakaan. Paitsi Nils Holgersson. Poikkesin teemasta, siis ikärajoitus on 17+. Niin se taitaa ollakin, sillä se ei ole kaunista katseltavaa, kun päähenkilö Yume-tyttönen näkee mysteerisen punaisen perhosen ja hän muuttuu ihmisiäsyöväksi hirviöksi. Kaikkein pahinta on se, että hän ei tunnista isoveljeään ollessaan hirviöhahmossaan.
  En haluaisi olla isoveljen nahassa, jonka nimi on muuten Utsutsu, kun hänen pitää löytää tapa muuttaa pikkusiskonsa takaisin normaaliksi.
  Yume palaa sitten taas tytöksi, muttei halu syödä ihmisiä muutu.

Ja nyt niitä ihanii kuvia tästä animesta ;>>

 

 

 

Yume mussuttelemas herkkuja :D

Punainen perhonen

Yume hirviöhahmossaan

Ja kauniita painajaisia teille kaaaikille :>
En kyllä haluaisi koskaan nähdä punaista perhosta.....

Koripalloa animessa ♥

Tämä postaus taitaa jokaiselle otakulle, joka tykkää koriksesta, olla mielikseen. Vaikka itse en ole innostunut urheiluanimeista, on tämä anime todella hyvä ja mukaansatempaava. Vaikka en nyt tee mitään arvostelua, vaan kirjoitan siitä, mitä mieleen tulee, voi ihan hyvin ottaa sen arvostelunakin (:
Enskiksikin, pari kuvaa kyseisestä animesta, Kuroko no basukesta;

Oikealta kolmas henkilö on suosikkini, se kun muistuttaa minua todella voimakkaasti tsestäni.

Ja päähenkilö, Kuroko ♥

Kuroko on paras syöttäjä ikinä, kuten tuosta näkee (;

Animen nimi taisi tulla jo esille, jatkan sitten seuraavaan asiaan, eli henkilökohtainen suhde koripalloihin.
  Olen kaksi vuotta sitten (2012) harrastanut vuoden koripalloa, vaikkei ajatus alussa innostanut ollenkaan. Puolessa välissä vuotta olen rakastunut siihen täysin, enkä ajatellut, että voisin päästää siitä irti, vaan jatkaisin ensvuonnakin. Niinpä niin, mutta sitten ensivuonna harkat olisivat olleet tiistaina ja torstaina, juuri silloin, kun orkesteri oli. Ei voinut mitään, joko lopetan koriksen tai sellon. Selloa olen harrastanut jo silloin 8 vuotta, korista vain 1. Vastaus oli selvä, vaikken tahtonut sitä ihan heti myöntää. Rakkaus koripalloon elää yhä minussa, joten kun yksi otaku näytti tämän animen, olin lentää selälleni ihastuksissani.

  Tässä animessa on kilpailuja, yhteistyötä mahdottomien kanssa, kamalan rakastunut tyttö, sekä koripalloa tietysti. Hyvä yhdistelmä mielestäni. Yhteensä  animessa on 26 jaksoa, eli keskipitkä, juuri sopiva, eikä se ihan "kevytanime", eli 12 jaksoinen, jossa on oltava hyvin tarkka, että juoni selviää itselle.

Juu, tässä se olis ((:

Henkien kätkemä

Animen nimi: Henkien kätkemä

Ikäsuositus: 7+

Genret:  Seikkailu, draama, romantiikka, yliluonnollinen          

Episodeja: Elokuva

Tärkeimmät henkilöt: Chihiro, Haku, Yubaba, Boh ja Zeniba

Lempihahmoni: Chihiro

Vihatuin hahmo: Yubaba

Positiivista: 

• Selkeä juoni
• Jännittäviä käänteitä
• Yliluonnollisuus sopii siihen

Negatiivista: 

• Loppu jäi vähän vaivaamaan
• Chihirolla on aina onnea, joka ei oikein tunnu oikealta elämältä

Muuta huomautettavaa: Tykkäsin kovasti Hakun lohkäärmemuodosta.

Oma arvosana: 8/10

En nyt kuvia jaksa laittaa, mut käyppä vähä googlettamas ^^

Inu x Boku SS

Arvostelussa on  Inu x Boku SS.

Ikäsuositus: 13+

Genret: Komedia, Romanssi, Slapstick

Episodeja: 12

Tärkeimmät henkilöt:  Miketsukami Soushi ja Shirakiin Ririchiyo

Ensivaikutelma oli mielestäni jotenkin vähän tylsähkö, mutta jatkoin sen katsomista, vaikka 3-een jaksoon asti melkein nukahdin. Sitten rupesi tapahtumaan kaikkee sellaista, jonka takia ihminen nostaa katseensa.  Viimeiseen jaksoon asti riitti hauskaa, vaikkei animessa ollut jännitystä melkein ollenkaan. Välillä aivot menevät sekaisin, kun ei tiedä, mitä oikein tapahtuu, mutta myöhemmin kaikki selviää. Animeen innosti myös Ririchiyon ääninäyttelijä Rina Hidaka, yksi parhaista minun mielestäni. Vaikkei anime kovin surullinen ollut, koskettavia pieniä juttuja kyllä löytyi, vaikka niitä piti ensin huomata, eli kyyneljutut oli piilotettu tarkasti. Se oli mielestäni söpösti tehty. Viimeisessä jaksossa kaikki selviää, mutta tarina jätetään vähän auki, joten huomio niille, jotka eivät pysty nukkumaan, ellei saa tietää, mikä oli jatko. Se pitää kuvitella itse. Mutta tykkäsin kovasti.

 

Positiivista:

- hahmot on söpöjä, myös pari hottista löytyy

- todella hyviä ääninäyttelijöitä

- juoni kiemurtelee, muistuttaa ihan oikeaa elämää

- ei liikaa tapahtumista kerralla

- piirrostyyli tarinaansopiva

- Renshou on niiiiin söpö ^3^

- huumoria löytyy paljon

Negatiivista:

- loppu on liian aukijätetty minun makuuni

- olisi voinut olla vielä pidempi

- alku vähän tylsä

Oma arvosana: 8/10
Miksi kannattaa katsoa: Jos olet ihminen, joka himoitsee jännitystä, ei kannata katsoa. Mutta jos rakastat hienotunteista vähäsanaista ja piilotettua romantiikkaa, tämä tulee olemaan sinun animesi. Suosittelen ennen kaikkea niille, jotka hakevat tukea omassa elämässään romantiikan suhteen. 

Sitten vielä vähän kuvia kyseisestä animesta:

Miketsukami

Ririchiyo

Lempihahmoni Renshou

Toivottavasti piditte! ^^