Näytetään tekstit, joissa on tunniste epätoivo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste epätoivo. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 11. marraskuuta 2015

the saddest people smile the brightest

She was that kind of girl
Always smiling
Always helping others
She was the strong one
Or she just looked strong

She listened always everyone's problem
She tried to make other's feel happy
She couldn't watch from the side, if someone was sad

But she never told
She was inside broken
She wasn't strong
She just tried to make others feel loved
Because she didn't felt so
And it was horrible

There was only one bad thing in being strong
Everyone thought, she didn't need help
'cause she was strong
Nobody asked her, was she okay
or how its going.

And she was died inside
She was empty
Her smile didn't shine
She tried to hide her feelings
her sadness

But we all know
There is one point
When we just can't hide something
There is one point
When we just break

And one day
She broke
She broke inside
Into million pieces
And nobody cared

"Hey, she is strong, she will get over it!"
 But she didn't
Some pills
And her life ended

Please
Never, never ever expect, that who is smiling
He is okay
Because, the loneliest people are the kindest and
The saddest people smile the brightest.





tiistai 27. lokakuuta 2015

Pää pystyyn, on vielä toivoa selvitä, on vielä mahdollisuutta pelastukseen, herätkää ihmiset, tämä maailma koettelee meitä kaikkia, joten taistellaan yhdessä, eikä toisiamme vastaan, onko niin vaikeeta tajuta, ettei ole väliä oletko homo tai hetero, hindu tai kristitty, meillä kaikilla on ongelmia, mutta me selvitään yhdessä, yksin ei enää kukaan pärjää, sä tarvit tukea, pää pystyyn, taistelu jatkuu, eikä ole pysähdyksiä, anna anteeksi kaikille, virheitä tekee jokainen, älä yritä yksin, tai muuten sielusi katkeaa, tässä, ota käteni, kuljetaan tämä matka vierekkäin.

4 am

Kyyneleet taas kerran silmäni sumentavat
Miksi itken uudestaan
Kello näyttää neljää aamuyöstä
Ja minä en vain pysty nukkua
Painajaiset kiertää huoneessa
Miksen itkua jo lopettaa voi
Ihmeellistä on miettiä
Miten jotkut nukkuu
Eikä edes tiedä, kuinka paljon heitä kaipaan
Eivät tiedä, miten paljon tarvitsisin heitä nyt
Kuitenkin toivon heille parasta
En elämän kulkuun vaikuttaa voi
Mutta aina voi pysyä vahvana
Ja sitä minä en ole
Painan pään tyynyyn
Uudestaan ja uudestaan...

Hirviö nimeltä pahuus

Miksi pelästyit minua
Kun kosketin olkapäätäsi
Mitä sinulle on tapahtunut
Ettet säikkymättä voi olla
Mikä muutti entisen sinäsi
Iloisen, nauravan sinäsi

Mikään ei enää kiinnosta
Kunhan saisin sut pelastettua
En edes tiedä, mikä sinua vainoaa
Mikä sinua niin pelottaa
Mutta hei, aina on toivoa
Ainakin niin minulle on kerrottu

Päästä mut sisääsi
Anna minun nähdä sielusi
Jokin meidän väliin tunkee
Onko se sinun pelkosi
Vai hirviö nimeltä pahuus
Mitä näet, mitä minä en?

Lehdet putoilee puista
On syksy, kuoleman aika
Lumi ottaa pian vallan maassa
Jäljelle jää puiden luurangot
Älä pelkää, minä tässä vain
Pysy vahvana, sillä tuo hirviö

On nimeltään kuolema...

maanantai 26. lokakuuta 2015

kaikella rakkaudella~

Älä käännä katsettasi pois, älä pelästy, mä tiedän, et sun on paha olla, mutta elämä ei voi aina kultaa, ja näin, miten itkit, kun luulit, ettei kukaan näe, ja näin, miten hymysi feikkasit, vaikka sattui sisältä, katsot poispäin, et halua ystäviä, sanot, ystävätkin vain pettävät, mitä sinun piti kokea, että ajattelet näin, mitä joku sinulle teki, ettet pysty enää hymyilemään ilman näkymättömiä kyyneleitä, haluaisin kuunnella, miltä sinusta tuntuu, mutta aina kun kysyn sulta, sun katse tummaksi muuttuu, mitä sinun menneisyydessä sua kaivertaa, mikä saa sinut aina vaikenemaan, anna minun tehdä susta edes pienen hetken onnellisen, anna minun edes yrittää, mikset mulle mahdollisuutta suo, luulis, että vihaat mua, mutta minä tiedän, tiedän hyvin, että yrität työntää mut sun luotas pois, koska olet jo luottanut liikaa, vielä mä yritän, yritän saada sinut nauramaan, oisit edes hetken onnellinen ja synkistä ajatuksista vapaa, en mä sille mitään voi, etten vaan joskus osaa, etten yritä joskus tarpeeksi kovaa, haluan sinun voivan paremmin, haluan että tiedät, sinä kelpaat kyllä kaikille, olet sopiva, juuri sopiva, älä välitä, jos jotkut ei kestä sun iloa, piristy, rakas, on täällä vielä toivoa,vaikket sitä huomaisi, olen vierelläsi, enkä anna sinun jäädä varjoihin, en anna pahalle mahdollisuutta tehdä susta surullisen, vaikken aina tiedä, mitä sanoa, halaus kertoo kaiken mun puolesta, toivon sinun tietävän, että rakastan sinua...

Hei kulta~

Katsot minua surullisin silmin, mutta en voi auttaa
Tämä kaikki, suru ja itku loppuu aikanaan
Rakas lapsi, sä olet kuin pahaan maailmaan eksynyt enkeli
Sä olet viaton, niin erilainen, kuin muut
Miten olet tänne joutunut, 
Miten et huomaa, kuinka tämä maailma satuttaa
Olet liian puhdas, muut sinua vain likaavat
Ihmiset eivät siedä täydellisyytä
Kaikki hyvä pitää tuhota
Hei kulta, näen sinun kyyneleet
Ei sinun tarvitse hymyillä
Sinä kuulut taivaaseen, etkä maan päälle
Sinun siniset silmät ovat himmeät
Huomaatkos, miten tämä maailma toimii
Kuin sota loppumaton, taistelet edelleen
Taistelet edelleen, mutta silti annat kaikkien satuttaa
Älä itke, älä itke tänään
Olen vierelläsi, pidän sinusta kiinni, ettet putoa
Rakas lapsi, minä huomaan sinun surusi
Minä huomaan, kuinka kovaa yrität olla iloinen
Mutta ilo katoaa, ja jäljelle jää vain tyhjyys
Ja tyhjyys pelottaa sinua
Hei kulta, älä välitä, olen tässä näin
Katsot minua surullisin silmin, mutta en voi auttaa

Älä rakas itke~

Älä rakas itke
Kaikki paha loppuu aikanaan
 Ymmärrä nyt beibe
Ettei tätä maailmaa voi parantaa

Käännä nyt pääsi
Äläkä katso demoneita silmiin
Anna sun kätesi
Minä saatan sinut turvallisesti kotiin

Älä välitä
Kyllä kaikki aikanaan järjestyy
Yhdessä me ei pelätä
Toivo tunnellin päässä välkkyy

Kulkuri

Kulkuri väsynyt
Kulkenut liikaa
Likaisia teitä pitkin
Majataloon yhteenkään
Ei häntä päästetty

Nyt hän yksin
Pimeässä sateessa
Istuu puun juurella
Häntä katsoo vain
Sysimusta taivas

Pyysi hän päästä
Taloon, muttei häntä
Huolittu, ei häntä tahdottu
Kulkuri on sydämeni
Majatalo sydämesi...

torstai 22. lokakuuta 2015

Tulikärpäset~

Tuijotan taivaalle
Ei kuuta eikä tähtiä
Toivon silti edelleen
Näkeväni jotain

Kylmät väreet tulee
Kun kosketat minua
Aurasi on musta
Kuin yöinen taivas

Miksi silti sinun kanssasi oon
Miksen jo luovuta
Miksi edelleen
Muistot pitävät kiinni sinussa?

Olen näkeväni tähdelennon
Ja mielessäni rukoilen
Että muuttuisit takaisin
Vanhaan tuttuun itseesi

Tulikärpäset tanssii pimeässä
En voi olla kaipaamatta
Vanhoja aikoja
Jolloin istuttiin vielä sylikkäin

Nyt vain yksin istun parvekkeella
Et lohduta, kun itken
Mikä sinun on?
Kerro minulle



sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Hirtetty rakkaus

Nousen ylös tuolilta
Katson ikkunasta ulos
Mutta en näe muuta
Kuin vain pimeää

Mistä se johtuu
Minne katosi se tuttu
Vanha näkymä?
Minne ilo katosi elämästä?

Kävelen ulos
Kylmä nipistää nenänpäätä
Katson kättäni
Veritahra siellä on

Mitä olen tehnyt
Mistä tämä kaikki lähti
Miksi ilo
Katosi elämästä?

Surullinen tyttö
Puiston penkillä nyyhkyttää
Kukaan ei huomaa
Ei halua huomata

Minäkin vain
Katson pois
Yritän olla tuntematta häntä
Mutta silti niin läheinen hän oli

Miksi tämä kaikki tapahtui
Miksi annoin tämän tapahtua
Miksi en pitänyt huolta hänen
Puhtaasta sydämestä

Tapoin hänet sisältä
Riistin häneltä ilon
Ja niin samoin
Se minultakin katosi

Ehkä kaipaan häntä
Ehkä en
Käteni hänen ympärilleen
Silti haluan kiertää

Mutta
Nyt se on jo loppu
Me elämme molemmat 
omaa elämäämme

Silti hän itkee...

tiistai 14. heinäkuuta 2015

Asiaa teineistä

Vaatteet, joita käytät. Ruoka, jota syöt. Julisteet huoneesi seinällä. Minne menet ja miten menet. Keiden kanssa olet. Milloin menet nukkumaan.

Nämä ovat vain esimerkkejä tuhansista muista asioista, joita vanhemmat ovat kontrolloineet lapsia. Mutta nyt, kun lapsi on kasvanut teiniksi, heidän kanssaan on yhä vaikeampi olla. Ettekö te vanhemmat ymmärrä, että teineillä on ehkä paljon vaikeampaa olla, kuin te luulisitte. Vaikka teini sanoisi, ettei haluaisi olla massaa, se ei tarkoita, ettei hänellä voisi olla tyyliä esmes vaatetuksessa. Miksi te vanhemmat luulette, että nykyään voi käyttää mitä vaan, eikä se johda kiusaamiseen. Totta kai voi pukea päälleen mitä tahana, mutta jos olo ei ole mukava siinä vaatetuksessa. se ei ole sama asia, jos teini itse niin valitsi. Miksi te ette huomaa, että maailma muuttuu? Ei se ole enää se sama, millainen se oli, kun te olitte lapsia ja teinejä. Antakaa tilaa nuorille, älkää kyselkö aina niin paljon. Tue nuortasi, älä tee hänen oloaan huonommaksi, mitä se on jo. Vanhemmat eivät ikinä saa tietää, mitä nuori oikeasti ajattele, ettette anna hänen ajatella omalla tavallaan. Teinit ovat jo nuoria aikuisia, jotka yrittävät sopia kaikki omalla tavallaan maailmaan. Menkää ajassa taaksepäin, ja huomatkaa, miten vaikeaa teilläkin on ollut. Miten vihasit isääsi, kun hän ei ymmärtänyt, miksi käytät noita housua, miten olisit voinut kiljua, kun äitisi ei antanut sinun ottaa ne vaatteet, mitä itse suunnittelit pukea päälle. 
  Toinen ääripää on se, kun ei ole mitään rajoja tai velvollisuuksia. Kuten jo aiemmin mainitsin, teinit ovat nuoria aikuisia, eli yrittävät löytää oman tyylin, jolla selviytyä elossa. Jos annat hänen käydä baarissa tai juoda alkoholia, etkä koskaan kysy, miten menee, tottkai nuori on sellainen, kuin on. 

On kaksi versioa nuoruudesta. On se versio, kun sitä muistellaan iloisina ja haikeina, kun se on ohi. Ja sitten on se versio, kun ollaan iloisia, että päästiin siitä yli hengissä. Kaikilla on omat strategiat, miten jäädä eloon ja päästä yli monesta asiasta. Monet turvautuu siihen, että sulkeutuu huoneeseensa, toiset menevät huvittelemaan kavereidensa tykö, että unohtaisi koko asian.

Ei ole kahta samanlaista ihmistä, joten varjellaan jokaista, kaikki ovat kuin taidetta. Niin yksilöllinen, niin erilainen, kuin muut.

♥ 

sunnuntai 8. maaliskuuta 2015


Antoi kaiken
Menetti kaiken
Ei unohda mitään
Ei jäänyt mitään

Nyt enää muistoja
Peli menetetty
Ei halunnut antaa periksi
Virtaus vei kaiken rohkeuden

Istuu yksin nurkassa
Uppoutuneena omaan maailmaansa
Ei ketään lähellään
Tyhjää silmissä

Puiden lomassa vaeltaa
Sade hänen kasvojansa piiskaa
Raaka maailma tää
Toivo on kuivunut olemattomiin

Myrsyn jälkeen
Sisällä vielä hurrikaani
Se sydäntä paikaltaan repii
Tahtoo vain tuhota

maanantai 26. tammikuuta 2015

"Sä olet..."

Miksi sanoit sen niin vakavasti?
Asiaa olisi keventäny,
Jos olisit hymyillyt
Edes hieman, surullisesti

Mutta näin,
En minä millään voi
En vain voi olla itkemättä
Lauseesi satutti syvältä

Leijun pohjaan
Pohjamutaan
Kiemurtelen totuudelta
Haluaisin päästä pois kaikesta pahasta

Katsoit minua syvälle silmiin
Sekin satutti
Olisit katsonut hieman ystävällisemmin
Tai katsonut minun ohi

En halunnut kuulla tuota lausetta
Juuri sinun huuliltasi
Mutta, se on jo mennyttä
Oikeastaan kaikki on mennyttä

Tuo lause, karmea
Minkä sanoit eilen illalla
Sai minut muuttumaan
Muuttumaan sellaiseksi, jollaisen ystävän olisit halunnut

"Sä olet liian erilainen minun ystäväkseni"

Silloin heräsin
Heräsin kamalimmasta painajaisesta
Se ei ollutkaan totta
Huokaisin helpotuksesta

Mutta, sen painajaisen jälkeen muutuit kovasti
En enää tunnistanut sua, olet tappanut oikean sinäsi...

tiistai 21. lokakuuta 2014

Love is Dying

Rakkaus jää pimentoon, kylmyys vain puree. Sudet kaikki ympärillä vailla sielua. Leikit tunteillani, sanoit rakastavasi mua. Mikä sinun on, kun noin vain irti päästät musta? Paperista olen, niin hauras ja haavoittuvainen. Jos väärin koskit minuun, haavan viillän sinuun, sinun sydämeesi. Ikuiseksi kummitelemaan jäät mieleeni, miksi niin vain mut jätit. Mikä sinun on, mikä sinun on?
  Lennä, lennä perhonen, viestisi jo tiedän. Kädelläni pysähdyit hetkeksi lepäämään. Perhonen olet sinäkin, joka minut jätit, leikit silmilläni, tunteillani. Onko sinun nyt hyvä olla, oletko nyt iloinen?  Hitto, kun uskoin sinuun. Kosketus hellä, poissa, kuin perhonen kämmenellä, tulit, mursit sydämeni ja lähdit. Mikä sinun on, mikä sinun on? Surusta en puhu, sellaista en tunne. Olen vain vihainen, vihainen itselle. Ota pois, ota kaikki vaan pois, hirttopuu odottaa, köysi sinun suolistasi. Kiinnitän sinut siihen, sydämeni silti mukanasi viet, kuolema siis rakkauteni saa...


maanantai 20. lokakuuta 2014

Totuus velvoittaa...

Pysähdy
Katso minuun
Ja vastaa
Rehellisesti

Mitä peliä 
Sä mun kans pelaat?
Karkuunko juokset, vai?
Voin minäkin lähteä...

Kylmä sää ja sataa
Ulos silti jään
En sisällekään tahdo
Koska sinä olet siellä

Mieluummin riehuva tuuli
Kuin sinun sielusi
Antaa sulle en mitään tahdo
En edes anteeksi

Loukkasinko sinut?
No anteeksi vain
Totuus on totuus
Kun kerran totuuden tiedät

Se velvoittaa
(†)
 

sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Jolta eniten odotin, nothing...

Pitkään ollut poissa
Ja saanut viestejä
Silti, jolta sitä eniten odotin
Siltä ei tullut mitään

Sydän vailla rakkautta
Se, mikä olisi pysynyt
Murskautui pois
Ulkokuori jäljellä

Suru vie mukanaan
Hukuttaa itseensä
Auttava käsi
Jota odotan

Sitä vaan ei näy

perjantai 29. elokuuta 2014

Ruumis vankilana

Vie minut kauas tästä elämästä, anna mulle uusi mahdollisuus elää. On julmaa kulkea täällä ympäriinsä, seuraamassa toisten ihmisten elämää. Älä katso minua noin, olen minäkin joskus tehnyt jotain merkittävää, jotain, mitä minä tulen aina muistamaan. En sitä unohtaakkaan voi, liian tärkeää se on. Vastuuta kannan olkapäilläni, painavaa, raskasta, likaista tavaraa. Ota osa pois, edes pieni pala siitä, etten kaadu pitkällä matkallani. Paljon vielä jäljellä ja henki väsyy. Ruumis jo kuollut pois, kuihtunut, mutta sisällä sielu vielä kahleissa. Vapauta se, vapauta minut pois ruumiin vankilasta, tahdon pois. 
  Kanna kauas jalkani, ennen kun pimeä tulee. Saalistajia ympärillä. Tunnen oloni jo nihkeäksi verisestä hiestä. Kun kyynel poskeltani putoaa maahan, mustaksi helmeksi se muuttuu, jota vain harvat huomaa. Elämän silmät eivät koskaan voi sulkeutua, punaisina ne hohtaa yhä vain. Jatkappa siitä, älä tuijottamaan jää, etkö ole koskaan nähnyt kuolemaisillaan olevaa lasta?
  Huomaa jo itsesi, maailmassa on sota, nälän ja janon sota. Maapallo on tää, jo aikoja siten tuhoutunut. Lähde pois, älä tänne jää, turvatonta on täällä enää kulkea. Ruoka pilaantunutta, kuin ihmisten sielut, jotka leijuvat täällä pahan ilman osana. 


tiistai 26. elokuuta 2014

Kaivon pohjalla kylmää vettä

Pimeä kaivo
Putosin sinne
Kiivetä ylöspäin
En enää jaksa

Yrittänyt olen
Yrittänyt monesti
Aina takaisin lähtöpisteeseen
Vyötäröön asti kylmää vettä

Hytisen ja tärisen
Mutten apua enää huuda
Kukaan ei vastaisi
Eikä vastannutkaan

Juokse pois
Pimeän piru
Vaikka kylmä on
En tahdo sinun seuraas

Antaa sateen sataa
Antaa myrskytä
Ylhäällä kaikki
Tuhoutua saisi jo

Kuviteltu pelko
Voi toteutua
Mutta sinä siellä
Jatka vain eteenpäin
 †