Avasit sydämeni oven

"Rauhoitu, hengitä syvään", sanotaan minulle. Eivätkö he ymmärrä? Eivätkö he tajua? Jättäisivät hetkeksi rauhaan. Antaisivat minun hetken olla. Olen, kuin muurahaiskeko, jota on potkaistu. Muurahaiset säntäilevät sinne tänne peloissaan, raivoissaan ja valmiina seuraavaan iskuun. Ero on vain siinä, että muurahaiskeon voi vielä parantaa, eikä siihen välttämättä jää jälkiä. Sydän on eri asia. 

Bestikseni on minulle nyt ihan normaali kaveri. Hän on riidan jälkeen sanonut mulle, että ensvuonna olen ainoa ystävä hänelle. Kaksi muuta ystävää lähtevät muualle maailmaan. Mutta onko se ystävyyttä, että lähtee aina toisten kanssa syömään? Onko se ystävyyttä, että hän on minun kanssa vain silloin, kun niitä kahta ei ole lähellä?  Lähtee silloinkin monesti etsimään heitä. Onko se ystävyyttä, että minulle vain pieni nyökkäys, toiselle halaus aamulla saapuessa kouluun? Uskon, että minä olen hänelle, kuin joku korvike, eli jos ei ole suklaata, paha hernekeittokin syödään. 

En tajua, että kirjoissa kaikilla on edes joku kaveri, johon luottaa? Aina, jota rakastaa, jolle antaa elämänsä, henkensä ja sydämensä? Jonka kanssa voi lähtee turvallisesti maailman ääriin? 

Ihmeellisenä taitona olen kokenut, että jos katson toista tarkasti silmiin, Katson vaatetusta, tarkkailen naurua, pystyn päättelemään, olisiko hän hyvä kaveri minulle. Tähän asti se toimi. Toivon todella, että taitoni pysyisi minulla. En kai kestäisi enää näin kovaa iskua. Minulla on vain yksi elämä, jonka voi pilata. Peleissä on yleensä monta elämää, tai jotain, mikä näyttää, kuinka paljon voimaa sinulla on vielä. Minulla se taitaa olla jossain kymmenessä prosentissa. Sen pystyy nostamaan. Pieni hymy, hali, lähellä istuminen auttaa. Entä, kun kukaan ei suostu sitä tekemään? Tuntuu, kun kaikki haluaisi minun poistuvat maailmasta. Oi, jospa voisi hypätä maailmankaikkeuteen ja jäädä sinne leijumaan. 

Joku minun sijassa voisi ehkä vetäytyä kokonaan pois hmisten luota, jättää heidän maailma täysin Ja uppoutua johonkin toiseen. Minä yritän vielä kerran olla ihmisille ystävä. Sellainen, joka ei jätä, ei anna pudota, pitää kiinni, pitää salaisuudet, antaa haleja ja on aina vieressä. En vaadi hyvää käytöstä, en vaadi kiltteyttä, siisteyttä, en vaadi muuta, kuin että olisi vierelläni, silloinkin kun en häntä tarvitse, eikä lähtisi pois. Johon voisi luottaa. Ehkä sellaista ihmistä ei ole. Kuvittelen turhaan, enkä ikinä saa sitä. Keidas saharassa. Vettä kuumalla. Villasukka kylmässä. 

Toivoa niille, kokevat samoin, onnea niille, joilla on sydänystävä!