Olen tässä pitänyt "pakkolomaa" animenkatosmisesta netin hitauden takia. En tykkää katsoa animea, jos se koko ajan katkeilee ja videon laatu on huono. Mutta listalla on vielä katsoa Mirai Nikki loppuun, sekä Kiss x Sis loppuun. Listalla tosi monta animee, joita tahtoisin katsoa. Joukossa Hajime no Ippo, kiitos yhden tosi kivan tyypin. (kiitos Eikichi ♥)
Toinen asia olisi, että tämä blogi siirtyy sellaiseen tilaan, ettei blogitekstejä tule, kuin vain kerran viikossa. Jos tulee kapinaa tätä vastaan, niin tulee sitten kaksi per viikko.
Kiitos ja kumarrus~
Kirjoittaja on 16-vuotias teinityttö, joka taitaa elää ihan omassa maailmassaan, joka ei suinkaan ole vaaleanpunainen. Blogissa on runoista lähtien laidasta laitaan random kirjoituksia. Kiitos ja kumarrus~
torstai 18. syyskuuta 2014
lauantai 13. syyskuuta 2014
Metsän tiikeri
Metsä on hiljainen
Sitli ääniä kuulen
Sanotaan, että
Metsä rauhoittaa
Pimeät puskat
Tuijottavat silmät
Tiikeri jossain
Täällä lähistöllä
Oksa kun heilahtaa
Tunne epävarma
Kuin saalistaan kiertelevä
Juonitteleva peto
Kuoleman tuoksu
Kaikkialla leijuu
Älä sorru siihen
Pysy paikallasi
Äläkä lähe mun viereltäni ♥
keskiviikko 10. syyskuuta 2014
Ylä-astejuttuja
Nyt on sitten siirrytty kasiluokalle, muttei meidän luokkahenki yhtään tullut paremmaksi, sen kun huononi. Oikeastaan se ei enää jaksa kiinnostaakaan. Pitää kestää enää kaksi vuotta, eikä kaksi vuotta nyt ole pitkä aika oikeastaan. Tai onhan se, mutta se kyllä vierii nopeasti ohi. Ainakin toivon niin.
Joskus kyllä tekee mieli huutaa kaikille, että ketään ei kiinnosta heidän jutut tunnilla. Puhukoot keskenään välkällä, ei omia yksityisjuttuja tartte muille jakaa. Ei ketään kiinnosta, kenen kanssa joku oli eilen illalla sängyssä, ketään ei kiinnosta, että voi voi, nyt se parisuhde loppui sen ja sen kanssa.
Että tällaista on mulla nyt ylä-asteella. C:
Anteeksi nämä lyhyet postaukset, minulla on nykyään tosi paljon ohjelmaa, enkä kerkiä kirjoittamaan mitään romaaneja tänne. Toivottavasti pidän silti kaikki tyytyväisenä. ^^
Joskus kyllä tekee mieli huutaa kaikille, että ketään ei kiinnosta heidän jutut tunnilla. Puhukoot keskenään välkällä, ei omia yksityisjuttuja tartte muille jakaa. Ei ketään kiinnosta, kenen kanssa joku oli eilen illalla sängyssä, ketään ei kiinnosta, että voi voi, nyt se parisuhde loppui sen ja sen kanssa.
Että tällaista on mulla nyt ylä-asteella. C:
Anteeksi nämä lyhyet postaukset, minulla on nykyään tosi paljon ohjelmaa, enkä kerkiä kirjoittamaan mitään romaaneja tänne. Toivottavasti pidän silti kaikki tyytyväisenä. ^^
Ei kommentteja:
Tunnisteet:
koulu,
oma itseni
perjantai 5. syyskuuta 2014
Sano minulle...
On surullista ajatella, että me synnymme siihen, että kuolemme. Jotkut ajattelevat, että sitten on otettava ilo irti hetkestä.
On turhaa koota maallista omaisuutta. On turhaa olla aina iloinen. Elämä, se on kuin erikoinen lintulaji, jonka voi huomata. Elämä on liian lyhyt vihata jotakuta aina.
Katso taivaalle ja sano minulle totuus: näetkö pilvet? Näetkö, miten vapaina ne lentävät tuulen mukana? Haluaisitko sinäkin olla yhtä vapaa? Miksi kulkea aina suuren massan kanssa? Irtoa, löydä ja elä.
Rakkauskin on ohimenevää. Vain tosirakkaus pysyy ikuisesti tallella. Rakastuminen on väliaikainen tila, kunnes tulee joku toinen vahvempi tunne, kuten suru. Ja vaikket tätä uskois, se on totta
On turhaa koota maallista omaisuutta. On turhaa olla aina iloinen. Elämä, se on kuin erikoinen lintulaji, jonka voi huomata. Elämä on liian lyhyt vihata jotakuta aina.
Katso taivaalle ja sano minulle totuus: näetkö pilvet? Näetkö, miten vapaina ne lentävät tuulen mukana? Haluaisitko sinäkin olla yhtä vapaa? Miksi kulkea aina suuren massan kanssa? Irtoa, löydä ja elä.
Rakkauskin on ohimenevää. Vain tosirakkaus pysyy ikuisesti tallella. Rakastuminen on väliaikainen tila, kunnes tulee joku toinen vahvempi tunne, kuten suru. Ja vaikket tätä uskois, se on totta
1 kommentti:
Tunnisteet:
mieli,
mietiskely,
näkökulmani maailmaan,
suru,
tunteet
tiistai 2. syyskuuta 2014
Mihin tämä sinut vie...
Kun ilta pimenee ja valot sammuu
Henget herää ja nousee
Älä niitä katso
Muuten sinäkin vangiksi jäät
Yövaatteet koskemattomat
Hiljainen huone
Minne menit?
Henkien orja
Varoitin turhaan
Lähtenyt olet niiden mukaan
Orjaksi muutuit
Ei enää kukaan sua näe
Näkymätön hiljainen
Varjo valkokasvoinen
Näen sinut, katso tänne
Huomaa minut, vaikka pimeää on
Kasvot ilman silmiä,
Tyttö ilman mieltä,
Mihin tämä vie,
Mihin tämä sinut vie...
Mihin tämä vie,
Mihin tämä sinut vie...
Ei kommentteja:
Tunnisteet:
mieli,
pelko,
runoilu,
sisäinen myrsky,
suru,
toinen minäni,
tunteet
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)